Laman pitkä varjo
Laman jälkeen ay- liikkeen korkein johto näyttää tehneen kumppanuussopimuksen teollisuuden johdon kanssa. Ay-johtajat käyttäytyvät kuten maamme poliittinen eliitti Nato-kumppanuussopimuksen suhteen:. ”Toivotaan, odotetaan ja ollaan valmiit…” Suomalainen ay-liike ei ole tehnyt yhtään merkittävää aloitetta 1980-luvun alun jälkeen. Keskusjärjestöt ovat muuttuneet lausuntoautomaateiksi, sanoo
Uusliberalismi rantautui ay-liikkeeseen.
Harri Holkerin ja Erkki Liikasen hallitus julistivat tutuksi tulleen hallitun rakennemuutosohjelmansa. Valuuttamarkkinoiden vapauttaminen ja kovan markan politiikka toi Suomeen kaikkien aikojen pankkikriisin. Suomi ajettiin selvitystilaan,
Lama apumieheksi hyvinvointivaltion tuhoamisessa
Pentti Nurminen muistuttaa monien tutkimusten karua kertomusta siitä, kuinka vuosina 90–93 bruttokansantuote pieneni noin 12 prosenttia, työpaikkojen määrä väheni 450 000 ja työttömien määrä lisääntyi 325 000. Työttömyysaste nousi samana aikana 13 prosentista 17 prosenttiin. Hallitun rakennemuutoksen laskun maksoivat veronmaksajat. Kymmenet tuhannet toimintakunnossa olevat pienyritykset ajettiin tietoisesti konkurssiin. Valtion ehdoitta pankeille maksamat korvaukset olivat näille nopein tie hoitaa po. yritysten lainat tulokseksi, muistuttaa Nurminen
EU-jäsenyyden ehto julkisen sektorin alasajo
Hyvinvointipalveluja tuottava kuntasektori ajettiin kriisiin. Raimo Sailas (sd) laati leikkauslistat, kansan suussa ”saatanallisetsäkeet”. Valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok) tokaisi: ”talouslama oli oikein taivaanlahja Suomelle, koska se pakottaa korjaamaan talouden rakenteita.”
Esko Ahon hallituksen pääomaverouudistus vuonna 1993 on ollut tuloerojen kasvun ehtymätön lähde. Tätä kehitystä on merkittävästi edistänyt ay-liikkeen lamatalkoot nollasopimuksilla:
Tuloerot huikeassa kasvussa
Tuloerot palkka- ja pääomatulojen kesken ovat kasvaneet valtavasti. Vuonna 1975 palkkatulot olivat kansantulosta 50 prosenttia ja pääomatulot 20. Vastaavasti
laman jälkeen palkkatulot ovat olleet keskimäärin 45 prosenttia ja pääomatulot noin 30 prosenttia. Muutoinkin yhteiskunnassa tuloerot ovat kasvaneet. Kaikkein eniten ovat menettäneet työttömät, erityisesti pitkäaikaistyöttömät, opiskelijat, yksihuoltajaperheet, sekä eri tavoin syrjäytetyt.
Nyt on muutoksen aika. Tulonjakosuhteita on muutettava palkkatyön hyväksi tavoitteena lamaa edeltänyt tilanne. Se edellyttää palkkojen korottamista vähintään työn tuottavuuden nousua vastaavasti. Pieniä palkkoja on korotettava tätäkin enemmän. Ay-liikkeen tulee ottaa avain-aloitteeksi viikkotyöajan lyhentäminen 30 tuntiin viikossa.
Rakennusliiton seuraavalta liittokokoukselta odotan liiton astumista taistelun johtoon. Nyt tarvitaan ay-liikkeen vaatimustaistelun lipunkantajaa.
Ay-liike kantaa raskaan vastuun siitä, että tulonjakosuhteet ovat kehittyneet oheisen taulukon osoittamalla tavalla. Rakennustyöläisten reaaliansiokehitys on jäänyt roimasti teollisuuden ansiokehityksestä jälkeen, joten se on painunut keskitason alapuolelle
(Desilli on10% )
Pentti Nurminen
kirvesmies
Vantaa